Total War: Warhammer on strategiapeli, jossa kampanjan
hallinta on vuoropohjaista ja taistelut reaaliaikaisia. Pelissä hallitaan yhtä
monista eri puolueista ja tarkoituksena on voittaa saavuttamalla tietyt
tavoitteet sodan ja diplomatian avulla. Total War -sarja on aikaisemmin
perustunut historiallisiin aikakausiin ja tapahtumiin, kun taas Total War:
Warhammer perustuu Games Workshopin tekemään Warhammer Fantasy
miniatyyripohjaiseen sotapeliin. Warhammer Fantasyn maailma on täynnä taikuutta
ja on myös melkoinen sekoitus erilaisia rotuja ja kulttuureita, ja taustatarinoiden
pääasiallinen tarkoitus on antaa jokaiselle puolueelle syy taistella toisiaan
ja myös itseään vastaan. Total War: Warhammerin on myös tarkoitus olla
ensimmäinen peli trilogiassa, joiden tarkoituksena on toimia keskenään
muodostaakseen lähes koko Warhammer Fantasyn maailma.
Pelissä on tällä hetkellä yhdeksän eri puoluetta jotka
eroavat toisistaan huomattavasti. Viisi näistä puolueista (Empire, Dwarves,
Greenskins, Vampire Counts, Bretonnia) tulevat peruspelin mukana, ja loput neljä
puoluetta (Warriors of Chaos, Beastmen, Wood Elves, Norsca) on maksullisia.
Kaikki maksullisetkin puolueet ovat pelissä mukana tekoälyn hallinnassa, vaikka
niitä ei olisi itse ostanut. Puolueet ovat myös pelin alussa jaettuna
pienempiin osiin, joista jokainen toimii itsenäisesti.
Kampanjassa on tarkoituksena saavuttaa tietyt
voittotavoitteet, jotka määräytyvät valitun puolueen mukaan. Isoimmalla osalla
puolueista on tarkoituksena ottaa haltuun tietyt alueet ja myös tuhota tietyt
puolueet kokonaan. Muutamalla puolueella on taas puolestaan tarkoitus kerätä tietty
määrä voittoresursseja, ja sen jälkeen voittaa viimeinen taistelu.
Kampanjassa komennetaan jotakin puoluetta kartalla, joka on
jaettu erillisiksi alueiksi. Jokaista aluetta hallitaan siellä olevan kaupungin
kautta. Hallituissa kaupungeissa pystyy rakentamaan erilaisia rakennuksia ja
palkkaamaan joukkoja armeijoihin. Jokaisella puolueella on myös omat
rajoitteensa mitä kaupunkeja ne pystyvät asuttamaan, esimerkiksi ihmiset eivät
pysty asuttamaan samoja kaupunkeja kuin örkit. Kenraalien johtamia armeijoita liikutetaan
kartalla, ja niitä käytetään taisteluihin, joko toisia armeijoita tai
kaupunkeja vastaan. Kartalla myös liikutetaan sankareita, jotka pystyvät
vaikuttamaan toisiin sankareihin, alueisiin, kaupunkeihin, ja armeijoihin eri
tavoilla. Sankarit voivat esimerkiksi koittaa murhata kenraaleita tai
sankareita.
Taistelut itsessään ovat reaaliaikaista strategiaa, jossa
komennetaan armeijaa vihollisen armeijaa vastaan. Armeijat koostuvat yhdestä
kahteenkymmeneen yksikköön, ja yleensä niitä johtaa kenraali. Tarkoituksena
taistelussa on joko tuhota koko vihollisen armeija, tai saada se pakenemaan.
Jokaisella yksiköllä on moraali, jonka loppuessa yksikkö lähtee pakoon. Moraali
palautuu takaisin pikkuhiljaa ajan kanssa, ja siihen vaikuttavat asiat kuten
kertynyt vahinko, kenraalin läheisyys, pakenevat liittolaiset, ratsuväkirynnäköt
ja pelkoa aiheuttavat viholliset. Vaikkakin isoin osa yksiköistä on
kohtuullisen ”tavallisia”, pelissä on paljon myös eksoottisempia yksiköitä,
esimerkiksi jättiläisiä, peikkoja, höyrytankkeja, koptereita ja lentävää
ratsuväkeä. Tietyt kenraalit ja sankarit voivat myös käyttää taikoja
taisteluissa.
Vaikkakin puolueiden erilaisuudet tulevat parhaiden esiin
taisteluiden aikana, myös kampanjassa on eroja eri puolueiden välillä. Empiren
ihmiset taistelevat teräksen, uskon ja ruudin voimalla. Vampire Countsien
epäkuolleet eivät pakene, eivätkä myöskään käytä ampuma-aseita. Greenskinien
örkit ja hirviöt muodostavat yllättävän monipuolisen ja aggressiivisen joukon.
Dwarvesit käyttävät raskasta jalkaväkeä ja pitkänkantaman yksiköitä, mutta
liikkuvat hitaasti. Bretonnia keskittyy ritareista muodostuvaan ratsuväkeen ja
tykinruokana oleviin maanviljelijöihin. Warriors of Chaos ja Beastmenit kummatkaan
eivät valtaa kaupunkeja, vaan koittavat polttaa koko maailman kaaoksen jumalien
nimessä. Wood Elvesit keskittyvät puolustamaan metsiään jousien ja erilaisten metsänhenkien
avulla. Norscat hyökkäävät muuta maailmaa vastaan jäisestä pohjoisesta.
Asia joka on saanut jonkun verran kritiikkiä, on
maksulliset DLC -puolueet, jotka maksavat yhteensä yhtä paljon kuin peli
itsessään. Tämän lisäksi tarkoituksena on, että kaikki kolme peliä toimisivat
omanlaisinaan DLC -paketteina, jossa jokainen peli antaa mahdollisuuden käyttää
pelissä tulleita puolueita muissa peleissä. Konseptina kolmen pelin toimiminen
yhdessä ja yhdistetty kartta kaikista kolmesta pelistä kuulostaa oikein
mielenkiintoiselta, varsinkin kun tarkoituksena on saada kaikki Warhammer
Fantasyn puolueet peliin mukaan. Ongelmana tässä kuitenkin on se, kuinka paljon
kolme peliä ja niiden kaikki DLC:t tulee yhteensä maksamaan. Omaa kritiikkiä on
myös aiheuttanut se, että veri ja väkivaltaiset kuolemat on myös maksullinen DLC,
vaikkakin tässä ilmeisesti on ollut tarkoituksena madaltaa pelin ikärajoitusta.
Hyviä puolia pelissä on puolueiden erilaisuus ja
monipuolisuus. Tämän lisäksi peli yhdistää oikein mukavasti vuoropohjaista
strategiaa ja reaaliaikaisia taisteluita joissa ei tarvitse huolehtia esimerkiksi
resurssien keräämisestä kesken taistelun. Huonoihin puoliin kuuluu vähän liian
tyhmä tekoäly ja ehkä liiankin yksinkertainen diplomatia. Teknisiä ongelmia on
myös hieman, kuten latausajat jotka ovat huomattavan pitkiä, jos peli ei ole
asennettuna SSD:lle. Myös hinta on myös sinänsä ongelma, jos haluaa pelata
kaikilla puolueilla.
Henkilökohtaisesti tosiaan suosittelen peliä, varsinkin jos
tykkää strategiapeleistä jossa on yksityiskohtaisia taisteluita.
Kirjoittanut Khaldaen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti