Dungeon Crawl: Stone Soup, lyhyesti DCSS, on ilmainen old-school
Rogue-like peli, samankaltainen moniin klassikoihin kuten Rogue, Nethack ja
Moria. Sen kehitys toimii open source pohjalla, eli kuka vain voi liittyä
kehitystiimiin, ja auttaa sen kehittämisessä.
Pelin tavoitteena on
varastaa suuresta maanalaisesta sokkelosta esine nimeltä Orb of Zot, mystinen
taikapallo, joskin tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Kuten on tyypillistä
Rogue-like peleille, jos hahmosi kuolee ja häviät pelin, joudut aloittamaan sen
uudelleen alusta uudella hahmolla. Tämä sokkelo generoidaan satunnaisesti
jokaisen uuden pelin alussa, eli jokainen pelikerta tuo myös omat haasteensa.
Pelistä on kaksi versiota, ASCII-pohjainen versio, jossa kaikki pelin asiat on
kuvattu eri näppäimistön merkeillä, sekä tiilipohjainen grafiikkaversio. Sitä
voi myös pelata selaimella verkossa, johon linkit löytyvät pelin kotisivuilta. Peliä
kontrolloidaan pääasiassa näppäimistöllä, joskin hiirtäkin voi käyttää osaan
pelin toiminnoista. Pelissä on paljon piilotettuja mekaniikkoja, joista suurin
osa jätetään pelaajan löydettäviksi. Pelin tutoriaali kertoo vain
perusmekaniikat. Peli on hyvin monimutkainen, ja sen opettelu kestää aikansa,
joten on suositeltavaa, että uusi pelaaja aloittaa tutoriaalin pelaamisella ja
pitää pelinsisäiset vinkit päällä.
Pelin alussa päätät hahmosi nimen, lajin, sekä taustan.
Valinnan varaa riittää, sillä eri lajeja on 28 kappaletta, tyypillisestä örkistä
tai ihmisestä aina tavallista älykkäämpään kissaan tai humanoidi muurahaiseen.
Eri lajeilla on erilaisia heille luontaisia kykyjä ja
taitoja. Esimerkkinä örkit ovat todella hyviä käyttämään kirveitä, kun taas
haltijat ovat hyviä eri taikojen kanssa. Demonspawn taas on puoliksi ihminen ja
puoliksi demoni, ja oppii uusia taitoja hitaasti, mutta kehittää erilaisia
hyödyllisiä mutaatioita pelin edetessä.
Tausta taas vaikuttaa hahmosi taitoon käyttää erilaisia
aseita, taikoja tai muita kykyjä pelin alussa, sekä hahmosi tavarat. Taustoja
on aina taistelijasta ja metsästäjästä necromanceriin ja taianomaisiin
tavaroihin erikoistuvaan artificeriin.
Pelaaja voi vapaasti päättää vaihtaa mitä taitoja he
kehittävät pelin kuluessa, ja miten he haluavat pelata. Jos esimerkiksi pelaaja
aloittaa pelin jousimiehenä, mutta löytää todella hyvän maagisen keihään,
pelaaja voi hylätä jousensa ja alkaa harjoittaa taitojaan keihään käytössä.
Peli toimii tavallaan vuoropohjaisesti, missä jokainen
toimenpide, oli se sitten liikkuminen yhden ruudun verran tai miekalla
lyöminen, kestää yhden vuoron. Hahmon nopeus ja taito liittyen tähän
toimenpiteeseen määrittää kuinka monta toimenpidettä vastustaja taas saa tehdä
oman vuorosi jälkeen. Esimerkkinä; jättiläisampiainen on tulossa pelaajahahmoa
kohti, ja pelaaja päättää paeta. Hänen nopeutensa on hitaampi kuin ampiaisen.
Hän liikkuu omalla vuorollaan yhden ruudun, jonka jälkeen ampiainen liikkuu 3
ruutua pelaajahahmoa kohti. Vastakohtainen esimerkki; täysin sama tilanne,
mutta pelaajan nopeus on korkeampi kuin ampiaisen. Tällöin kun pelaaja liikkuu
yhden ruudun, ampiainen ei liiku ollenkaan. Vasta kun pelaaja liikkuu toisen
ruudun verran, pääsee ampiainen liikkumaan yhden ruudun pelaajaa kohti. Sama
konsepti pätee lähes kaikkiin toimenpiteisiin pelissä. Täysin sama hahmo voi
ehtiä lyömään vihollista tikarilla, jolla on korkea nopeus, 3 kertaa ennen kuin
vihollinen saa vuoron, mutta taas kirveellä, joka on hitaampi, vain kerran.
Pelin edetessä voit törmätä alttareihin eri jumalille. Jokainen
jumala antaa hahmolle uusia kykyjä ja voimia, ja pelaaja voi valita niistä
jokseenkin vapaasti sen, mikä heidän mielestään parhaiten tukisi heidän
pelityyliään. Tietyt jumalat tosin eivät hyväksy tietyn lajin edustajia
seuraajikseen. Esimerkiksi Beogh, örkkien jumala, hyväksyy seuraajikseen vain
örkkejä. The Shining one ei taas hyväksy ei-kuolleita tai lajeja, jotka ovat
”pahoja” seuraajikseen, kuten vampyyrejä tai demonspawn hahmoja. Jumalien
antamat voimat eivät kuitenkaan ole ilmaisia. Eri jumalilla on erilaisia
sääntöjä ja uhrauksia, joita pelaaja joutuu tekemään niiden vuoksi.
Esimerkiksi; The Shining One kieltää kannibalismin, omien seuraajien
vahingoittamisen ja epäpyhien esineiden käytön. Jos pelaaja kuitenkin tekee
näin, jumala voi rankaista hahmoa eri tavoin. Jumalien antamat kyvyt ovat
erittäin hyödyllisiä, joten on suositeltavaa, että pelaaja valitsee itselleen aina
jonkun jumalan. Esimerkiksi Qazlal antaa pelaajalle ensimmäisenä immuniteetin
erilaisiin vahingoittaviin pilviin ja kaasuihin, kuten myrkkykaasut. Ennen
pitkää kun hahmon suosio jumalan silmissä kasvaa he antavat uusia kykyjä, kuten
myrsky joka kasvaa pelaajan ympärillä ja vahingoittaa vihollisia, tai kyvyn
kutsua tulta ja salamoita taivaalta vihollisten päälle. Jumalia on monia, ja
kaikilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Kaksi omista suosikeistani on Zin,
joka antaa kyvyn muuttaa epäpyhät olennot suolapatsaiksi, sekä Yredelemnul,
joka antaa pelaajalle kyvyn nostaa vihollisia kuolleista omaksi avuksi. Pelaaja
voi palvoa vain yhtä jumalaa kerrallaan. Voit kuitenkin vapaasti vaihtaa
jumalaa kesken pelin millä tahansa alttarilla, mutta jumala jonka hylkäsit voi
yrittää rangaista pelaajaa erilaisin tavoin.
Varastettuasi tämän yliarvostetun taikapallon, tehtäväsi on
paeta sen kanssa samaa reittiä kuin tulit sisään tähän sokkeloon. Tämä
kuitenkin on helpommin sanottu kuin tehty, sillä saatuasi Orb of Zotin, peli
alkaa heittää sinua päin pelin vaikeimpia vihollisia, ilmestyen tyhjästä
näkökenttäsi rajoille. Tätä vaihetta pelistä kutsutaan nimellä The Ascend eli
ylösnousemus. Taisteltuasi tai paettuasi takaisin Dungeonin ensimmäiseen
tasoon, ja ulos samasta ovesta kuin aloitit koko pelin, saavutat vihdoin
voiton.
Kokonaisuudessaan, Dungeon Crawl: Stone Soup ei välttämättä
ole kaikille mielekäs valinta. Peli on haastava ja suhteellisen vaikea
opetella, puhumattakaan siitä, että jos pelin häviää, joutuu aloittamaan
kokonaan alusta. Vaikka tämä on osa pelin vetovoimaa, tarkoittaa se myös, että
osa rennommista pelaajista voi löytää pelin turhan rankaisevaksi. Peli
kuitenkin on täydellinen henkilölle, joka pitää haasteesta ja pään
hakkaamisesta seinään. Et tule voittamaan ensimmäisellä hahmollasi, etkä
luultavasti edes kymmenelläsi hahmolla, mutta älä anna sen lannistaa. Pelin
grafiikat tiilipohjaisessa versiossa, vaikkakin nykypäivän standardeilla
vanhanaikaiset, ovat selkeitä ja vanhentuneet hyvin.
DCSS on ilmainen, pyörii lähes millä tahansa perunalla jossa
on näyttö ja näppäimistö kiinni, ja sisältää pelattavaa sadoiksi tunneiksi. Et
menetä mitään sen koittamisesta. Sen opettelu voi vaatia aika paljon
kärsivällisyyttä, mutta kun pelin rytmiin pääsee kiinni, se on mukaansa
tempaava ja hauskaa ajanvietettä vaikka toimistolla ruokatauolla, läppärillä
linja-autossa, tai vaikka kotikoneella omassa rauhassa. Uudelleenpelattavuutta
ei voisi olla enempää, koska joka kerta kun luot uuden hahmon, sokkelo muuttuu.
Suosittelen peliä sydämeni pohjasta. Parempaa hinta-laatu
suhdetta saa hakea. -NR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti